meren takana

lähin meri tästä
viettää tuonne itään
se katsoo kai
sipulikirkkoja
ja ikonitauluja
kuiskailee kesän tullen
huokauksia

siellä sen meren takana
kukaan ei ole pelkuri, ei pakana
siellä kaikilla on kaunista
hyvä olla ja helppoa

ja minä katson samaan suuntaan
ilta laskee alleen minun taakseni
ja vavisuttava tuuli kylpee ihollani
säilöö haavoihini unelmia

vielä jonain päivänä minäkin olen siellä
siellä, missä voi olla ja olla ja olla
ja unohtaa


joskus halusi vain muuttaa maailmaa

minua odottaa maailma tuolla jossain
ulkopuolella kaipauksen sävyissä
se odottaa katukivetyksellä ja yön väreissä
se on sade joka lempeästi jää jalkojen alle
ja kumahdus joka leviää taivaalle

se maailma jonka jätän välistä
se on tuolla ihan lähellä
ja minä väistän luodin aina uudestaan
enkä näe että se on tehty havahtumisesta
on helpompi jäädä tähän ja unohtaa

että joskus halusi vain muuttaa maailmaa
kulkea läpi kaikenlaisten lasikattojen ja
tehdä aina kaiken jos muut sanoivat ettei pystyisi

mutta nyt pakkaan unelmani matkalaukkuun
pullopostiin kirjoitan lausein nätein
että olen valinnut sen elämän
joka tapahtuu kun minulla oli kiire suunnitella
ratkaisua maailman kaikkiin ongelmiin
ja toiveena jäädä historiankirjoihin

nyt jään vain maistraatin papereihin
ehkä sen täytyy mennä niin


vapaata kasvatusta

äiti sanoi että musta voi tulla mitä vaan

niinpä musta tuli työtön, köyhä ja sairas


kuivuneet meret ja kukkien maa

vieläkö katsot haikeana merta
kai näet sen jo kuivuneen?
ponttoonin päällä jo muiden
lastenlapset perheineen

ne vilkuttavat sulle sieltä
aurinko vuotaa jotain punaista tänään

sun päiviesi ehtooksi käyvä maa
liikkuu aavistuksen itään
joka askeleellasi voit tuntea tuulen
se yrittää selkääsi vienosti eteenpäin kaartaa
näyttää laakson jossa kukista on meri
ja uudempi, kaunis maa

mutta sun unelmat kai yhä saa
jokin toinen aika, toinen taas
milloin avaat silmäsi
ja näet kaiken olevaisen
etkä enää odota ikuisesti
sitä, mitä et koskaan saa


illuusioiden maailma

älä kerro, älä paljasta
otan mieluummin pehmeän unelman
älä selitä, älä yritä
olen autuaampi ilman tietoa

esitä edes kuuntelevasi
olen mieluummin osa kulissia
kuin yksin tällaisessa maailmassa

älä saa mua kirvelemään
älä laita ovea avaamaan
silloin kun siellä on
joku merja kertomassa
mulle totuuksia sinusta
ja teidän rakkaudesta

olen mieluummin täynnä unelmia
haavemaailmoja, utopiaa
älä saata särkeä minun maisemaani
anna kaiken jatkua ennallaan
otan mieluummin valheellisen onnen
kuin raadollisen toden