saanko minä olla tänään heikko?

saanko minä olla tänään heikko
saanko olla olematta kerrankin
se joka aina pärjää
en jaksa olla tänään vahva

minun vereni on seisahtunut
ja minun ytimeni väljähtänyt
olen nuutunut ja uupunut
alla kaikkien paineiden
miksen minä saa olla viallinen

saanko vain hetken aika olla
aivan pieni ja käpertyä siihen
pienuuteeni ja
totta hemmetissä olen sokerista tehty
suolapatsas sulikin pois

voisitko sanoa minulle:
”minä teen tänään kaiken”
niin ettet vaatisi minulta mitään
vaan antaisit minun kerrankin
olla se jolta ei odoteta mitään
antaisit minun olla hetken aikaa
liikkumatta ja keskeneräinen

Mainokset

sinä vihdoin tajuat lähteä pois

minä olen todella
todella
todella
todella

väsynyt

on minun kasvoihini
syöpynyt uomia nyt

en jaksa nousta
onko minun pakko nousta
etkö sinä voisi pudota
tähän samaan kuoppaan
ja sitten minut kiskoa ylös
niin kuin kiskoo pintaan
hukkuvaa se jonka voimat
myös estyy

ja kun aamu koittaa
on venekin kaatunut

etkö sinä voisi raivata minusta rikkaruohot
ottaa irti kaiken mikä on huonoo
miksi sä enää mua katsot
jos katseesi viettää samalla sinne
missä huomaan että se on täynnä
pettymystä ja surua
kaikkea kauheaa ja
murtunutta

sillä lupaukset on annettu
ja särjetty jo, on
ei ole jäljellä kuin
sydän levoton

häikäisevänä huomenena
sinä vihdoin tajuat lähteä pois


loppumattomat päivät

edessäni loppumattomalta tuntuva määrä
päiviä täynnä tyhjää
kokonainen ihmisen olemus vailla
vaillinaista

ei tarvitse tehdä mitään
ja kaikki on sileää
pinta ei liiku
minäkään en liiku

ihmisen saa hirmuisen helposti pois tolaltaan
sanomalla sille, että kaikki on valmista

mitä sitä tekee sellaisella elämällä
jossa on niin paljon vaihtoehtoja
ettei lopulta tarvitse tehdä mitään?


minussa on syy

olen ollut tässä monta kertaa ennenkin
en muista sanoja mutta sanoin ne kuitenkin
hiivin pitkin ajatusten raunioita
ja kuuntelin niin pitkiä, äärettömiä öitä

näytin kasvoille valuneet arvet ja kuopat
heijastin seinään sopimukset ja
heitin perään sopat
savussa versoi jotakin
pientä

olen ollut kauan tässä
viestejä menneisyydestä
elämässä
sopiiko jos hetkeksi pääni tähän painan
näetkö, ettei se aiheuta vaivaa

sillä minä en aiheuta vaivaa
minä olen pieni aivan
maailma edessäni luhistuu
ja minä siinä muassa kuihdun
minussa on syy


monta tarinaa

sen näkee katseesta
kuka elää aineissa
sen tyhjyyden ja
haikeuden
ei ole helppoa
olla onnellinen

sitä joskus mietin
miten siihen tilaan päätyy
henkiparka yhtäkkiäkö jäätyy
ja pää päihteisiin kääntyy

mikä siinä on
että paineen alle nääntyy

eikö elämä itsessään riitä
miettiikö ne koskaan
että ehkä se siitä
miettiikö ne mitään
laajeneeko niiden tajuntakaan
vai näkeekö ne vain ihan samaa pahaa unta
kaikki mysteerit selviävät ratkeamattomiksi
ja niiltä on turha ehkä edes kysyä, miksi

yhtä monta tarinaa
kuin on vieressä
näitä juttuja miettivääkin


pihistää ja panostaa

on olemassa asioita
jotka eivät niinkään
herkkyydellä ja harmittelulla
selviä

on olemassa juttuja
joita ei niin vaan voi
perua

sellaista on elämä
kannattaa miettiä
mihin kaikkeen tahtoo
mukaan tunkea
voi siitä paljon
niin kovin paljon tuntea

tinkaatko muidenkin kohdalla
samalla tavalla kaikesta

et sä sellaisella toiminnalla
etene mihinkään


niin näköalaton on maailma joutilaan

ne on kuin vampyyreja
imevät sut kuiviin
ja jättävät sitten
kitumaan hengetönnä

katseillaan murhaavat
koodaavat suhun sellaisia sanoja
joita et tiennyt olevan olemassakaan
vihaavat

ei kai se helpommaksi koskaan muutu
ei mikään niiltäkään koskaan puutu
se on väkivaltainen mielipuolien maa
jossa temmeltävät temmeltämistään

kun eivät tiedä paremmasta

niin näköalaton on maailma joutilaan
niin karkeaksi typistyy
tarpeettomaksi taantuu
ja todellisuuteen turtuu

ne imevät sut kuiviin
herää
herää
herää