ysärin lapset

mitä mustakaan koskaan tulee
väliinputoaja, sukupolvi y:n edustaja
laman lapsi ja laman aikuinen
joskus luvattu jotain
nyt pettyneitä
vanhempiamme köyhempiä
ja mites kun nekään ei oo rikkaita?

jonkin ajan nousukausi, koulutus ja kaikki
nyt ei oo niitä töitä, on valvottuja öitä
eihän täällä uskalla edes lisääntyä
miten säästät kun tilillä on kaksi euroa?

ilmastonmuutos, huoltosuhteen muutos
resurssien puutos
ulkoinen uhka, sisäinen uhka
yksinäiset sudet ja terroristit

hallitus joka ei vaan tajuu
kuinka vitun synkkää ja rajuu
oli syntyä siihen maailmaan
johon me synnyttiin

ehkä nuoremmat on tottuneet jo
ehkä niille ei koskaan luvattukaan mitään
ehkä ne syleilee kaaosta tuosta vaan
mutta me pudotaan siihen railoon
joka jää suurten ikäluokkien
ja superjulkkisteinien varjoon

voiko tästä enää edes itseään syyttää
taidan laittaa spice girlsit soimaan
kunnes se vaihtuu siihen että nothing else matters

ja sen jälkeen
nothing matters


sukupolvien ketju

läpi kudosnesteiden
sinun jälkesi minussa pauhaa
vuosienkaan takaa en
saa sulta rauhaa

olet se velho joka siirsi tän muhun
et taida edes tietää, mistä mä puhun

kasvatit viisi puutarhaa
vaikket koskaan nähnyt tarkoitusta
sulle ne oli kaikki osa menetystä
nyt lepäät siellä, missä ei oo pettymystä

mut sun kaiku elää mussa
näissä sormissa, jalkapohjissa
sä annoit elämän sille joka antoi sen mulle

ja mahdollisesti kaikki joskus päättyy
silloin kun tukehdun nauruun
lupaan sulle, etten enää herää siihen kauhuun
vaan ikuisesti sun kauneimpaan lauluun
sä annoit mulle syyn unelmoida
ja taatusti elää