selviytyjien maailma

ei oo helppo maailma kun on niin herkkä
mutta on helppoa eristäytyä
jäädä yksin
laulaa ääneti itkuvirsiä
kiemurrella voimattomana
kuunnella jääkaapin kohinaa
ja sitä, kun seinän takana toiset saavat toisiaan
on niin helppoa unohtaa
mitä on olla olemassa

samaan aikaan kaikkialla leijuu
sädehtivä selviytyjien aura
niistä kirjoitetaan paljon
kuinka ne on selättäneet kuoleman
syövän, avioeron, tsunamin, onnettomuuden
paljon menetyksiä

mutta niiden etuna on ollut
että niillä on alunperinkin
ollut jotain menetettävää

kuka kirjoittaa meistäjotka selviytyy
vaikkei meillä ole mitään


me selviämme aina

joku toinen päivä joku toinen, muu
jossakin toisessa paikassa luhistuu
mutta sinä ja minä tässä selviämme
meitä ei nujerra yksikään vihollisemme

on käsissämme voimaa ja viisautta
on katseemme kyntänyt laaksoja

ääneti käsi kädessä kulkien
ei mikään ajatus ole kummallinen
ei ole katkeruutta, ei pelkoa
kummallakin hyvä olla ja hienoa

joku toinen jossakin toisessa paikassa
voi miettiä omaa elämäänsä
joku toinen voi hukkua turhautuneisuuteensa

mutta me, me selviämme aina


ohjeet elämässä pärjäämiseen

älä anna sammuvien katulamppujen
suuntaasi ohjeistaa
kulje sinne minne viettää
allasi maa
vaihda verkot, heiluta vapaa
olet enemmän kuin vapaa

säilö mustikat vielä tuoreina
unohda sateenvarjo kotiin ja tanssi
yövy hotellissa vain jos selän alla
on käpyjen seassa nauloja pystyssä

älä jännitä
älä järjestä
älä priorisoi
älä ärsyynny kielloista

tee niin kuin tahdot
ja tahtosi on kattava kaiken
rakasta pettymättä
itke ilman katkeruutta
päästä irti, kun on sen aika
ja ole aina, aina vapaa
anna sydämesi valitulle
tunne itsesi niin tutustut toiseen
rakasta varjoja mutta kulje valossa
rakenna talo vain parhaista laudoista

niin pärjäät elämässä


älä yritä enää mitään

älä yritä pysäyttää minua nyt
olen vaivihkaa elämään selvinnyt
älä käännä veistäsi turhaan
et arpeni läpi pääse enää

voit ottaa yhteyttä
koettaa soittaa
minut takaisin voittaa
mutta kerron sinulle salaisuuden
sanasi merkitsevät enää niin vähäsen
että voit mieluiten vaikka
tyhjällä hautausmaalla huutaa
sielläkin on enemmän ihmisiä
joita sun juttus vielä kiinnostaa

sä et enää saa mua pauloihisi
mä olen jo niin paljon vahvempi
et enää saa mua kiikkiin
koukkuun etkä naruusi
mä olen vahvempi
enkä tarvitse sua mihinkään

älä turhaan luule mitään
sillä sitäkään vähää
et minulta tule saamaan


anna mun selvitä tänään

viipyilee, väräjää
täällä on niin väkevää
anna sun vahvojen käsivarsiesi
etäännyttää minut
hypnoksen valtakunnasta

ja anna mun olla jo
vahvempi tänään
loihtia liehuvan mekon
kätköistä salaa
käärö, tuo nuttu
niin pieni ja soma
se on kulta
meidän kummankin oma

ja anna sitten
mun kasvoiltani
hiipua kylmänkalsean uupumiseni
ja anna mun nähdä kun nousee päivä
anna mun elää siihen vielä

äiti maan poveen en oo minä valmis
kupeillani kun makaa se varmin
osoitus siitä
että mua tarvitaan täällä

rakas, anna mun selvitä tänään