maailmanloppua odotellessa

uusi päivä koittaa
yrittää sanoa jotain
horisontista päälle sylkee
kirkkaus sokaisee

pitäisikö jo
pitäisiköhän
lohduttautua
uskoa niitä jotka sanovat
että on vielä toivoa

että kaikki eivät ole vielä palaneet
ikkunoidensa takana kiinni seiniensä väliin
että on vielä aika jossain
ihmisiä, joiden silmissä
vilistää elämä vielä
eikä pelko rajoita heitä

niin kuin se ravistelee minua

ehkä me pääsemme vielä pakoon
ehkä ei ole mitään paikkaa
sitä voi ikiajoiksi miettiä
mitä tehty on vikaan

jossakin vielä
lisää toivoa kuolee
miksi kukaan haluaa elää
kun täällä kuitenkin

vain kuolee

Mainokset

on uuden huomisen aika

oi onnea, oi riemua
on maailma saanut palkkansa
on aseet jo valmiina
on tuho nurkan takana
ja väsyvät matkallansa vaeltajat
kun ruoka loppuu kesken
eikä vettä ole tarjolla

oi autuutta, oi kauneutta
kun ihmiskunta kohtaa loppunsa
kun viimeinenkin porras romahtaa
ja kellarit täyttyvät ruosteesta

kun katto syttyy tuleen
ja sen alla asustava kuolee
ja maa on niin kovin kaunis tänään
kun se sisäänsä pettymykset nielee

oi katso, kuinka sammuu viimeinenkin
öljylampun säde nyt
vie mennessään hengen ja viekkauden
on puhdas autuus tullut tupaan
ja hiljaisuuden perästä aavemaisuus
mutta kun tarkemmin kuuntelee ilmanalaa
voi tuntea kuinka puhdistavaa
onkaan tuhon kautta uudistua

sillä tuolta suon pohjalta
pilkistää sinivuokkoja
myrkkymuratit ovat antaneet tietään
ja maailma kauniina nostaa päätään

on uuden huomisen aika


matkalippu maailmanloppuun

mä en oo vielä valmis kuolemaan
tahdon kokee lisää ja saada perspektiiviä elämään
haluun nähdä mihin asti vuoret kantaa
ja tuntea mun varpaiden alla
huojuvan maan

ja haluun että joskus joku toinen
mun liepeistäni ilmaantuu
ja sitten näkee kaiken
tuhon, johon mulla ei oo matkalippua enää

istuu lämmittämässä käsiään
jäätyneistä ihmisistä sulatetussa valkeassa
soittaa pianolla joutsenlaulun
odotellessaan kuolemaa

näkee majakan valon vielä jostain kaukaa
ennen kuin nouseva merenpinta senkin alleen haukkaa
istuu parhaimpaan tuoliinsa ja luo katseensa suoraan
suutelee sinisillä huulillaan kaulassaan kiiluvaa timanttia
ja sulkee silmänsä, kuulee kohinan ja hengityksen lakatessa
myös minun energiani on viimein poissa


jos maailma loppuu huomenna

jos maailma loppuu huomenna
tahdon sinun vain tietävän
että sua aina rakastan
ja tahdon että jos kuolemme kohta
sinun kanssasi mennä saan
itkut saavat jäädä jälkeen
pidä minua kädestä kiinni

annan hengen paeta meistä
kasvojemme kylmetä
yhdessä näissä vuosissa
jotka polkumme tällaiseksi
tehneet on

en mitään loppuvaa sure
en murhetta mukanani kanna
ainoastaan toivon että
sä haikeudeltasi minut näet
ja vierelleni kaadut
kun taivas värinsä mustaksi muuttaa

ja tuomiopäivä kun koittaa
olemme yhtä kuoleman kanssa
toisissamme osana kokonaisuutta

jos maailmanloppu tulee huomenna
tahdon sinun vain tietävän
että sua aina rakastan