kun puhut rakkaudesta

kun puhut rakkaudesta
sanasi ovat täynnä väkivaltaa
mun täytyy lähteä
kun en voi paetakaan

kaikki puhuvat sellaisella kielellä
jota ei ole olemassakaan

sä kysyt miksi olen niin huono
ja tottahan se on, multa puuttuu itsetunto
tuijotan kattoon, se tuijottaa takaisin
syyttävästi, tutkivasti
miksi itkisin

kaikki puhuvat sellaisella kielellä
jota ei ole olemassa mulle

kukaan ei pysty näkemään ennalta
missä kohti täytyy väistää luoti
miksi ikinä edes suhun luotin

nyt oon lähtenyt pois
ja ääneni löytänyt


devotion

sinun huulesi maistuvat formaldehydiltä
sinun ajatuksesi arkoja aihioita
sinun kätesi kosketus jossakin muualla

kuinka osaisit sanoa ääneen
sanat jotka mielessäsikin hakevat paikkaa?
kuinka uskaltaisit puhua tuuleen
kun tiedät se vastaavan?
kuinka hauraaksi ihminen laantuu
kun yksinäisyys korventaa
ja kuinka pieneksi muuttuu minuus
kun toista pelätä saa

minä olen täällä yhä
en ole menossa minnekään
kerro minulle omin sanoin
mitä ikinä tarvitsetkaan
ja minä annan sen sinulle
niin kuin itsenikin antanut oon
sille on englanniksi kaunis sana
se sana on devotion


sen aallon alle jää

silitän sua vastakarvaan
en halua astua nyt harhaan
työnnän sua pois, en halua sua lähelle
valmistaudun siihen että sä lähdet
tahdon sun tietävän
että muhun sattuu

ja mikä muhun edes sattuu
eletty elämä
koetut kauhut
ja vihan sävyttämä katkeruus
mä en tajua, miksi ne tunteet nousevat nyt pintaan
mutta ne nousevat

sen aallon alle jää
se rusentaa, murskaa
ja sä olet siellä jossain
näetkö mut vielä alle veen
onko sun kasvoillasi yhtä raivoisat kyyneleet

mä laitan kaiken valmiiksi niin että kun meet
voin syyttää kaikkia keksimiäni ongelmia

enkä sitä että pelkäsin liikaa luottaa


sattumankauppoja

luottamus
kuolemantuottamus

onko sattumaa
että ne rimmaa?


hämähäkit

hämähäkki kiipeää lakattuja varpaankynsiäni pitkin
mietin miksi äskenkin taas itkin
kurkkua kuristi ja kuristaa yhä
epäilys, pelko ja harmin paikka
luulin että kaikki olisi paremmin näin ja

tunne vaillinaisuudettomuudesta
valuu viemäriin mukana vartalonkuorintavoiteen
en ole nähnyt omaa katsettani kokonaiseen vuoteen
ja hämähäkit kulkevat aina pareittain

miksi mun täytyy saada näin
itseni rikki silloin kun
joku toinen vierellä korjaamisesta puhuu
ei siihen pysty lopulta yksikään muu
ainoastaan rikkoa voi toinen
sen minkä kerran itse ehjäksi luuli

hämähäkit


valani

mä en halua että sä ikinä luulisit
että sua mistään ikävästä epäilisin
mä haluan sun aina tietävän
että mitä ikinä mun päässä ongelmana liikkuukin
se on mun ongelma ja jos voisin
sut sen ulkopuolelle sulkisin

mutta ajan myötä minäkin vihdoin opin
mitä tarkoittaa kun kohtaa kovin
sanoin ja teoin näkemällä kaiken
se sattuu ja ravistaa
mutta sen jälkeen mä olen valmiimpi kaikkeen
ja jokainen uusi päivä on uusi ensimmäinen kerta
siihen asti, että olemme vihdoin sujut
menneisyytemme kanssa
opimme katsomaan itseämme niin kuin pitäisi katsoa
toista silloin kun näkee sen nauttivan kosketuksesta

ja haluan sun tietävän
etten sulje sulta pois mitään
sillä sinun olen niin hyvässä kuin huonossa
kaikessa kauneudessa ja kauheudessa
ja sinua, sinua rakastan
niin kuin rakkauden voit vain tulkita
ja sinun on maailmani ja minun totuuteni
jos sallit minulle minun ihmisyyteni
vajavaisuuteni ja ajoittaisen rappioituneisuuteni
silloin saat minut ikuisesti omaksesi


hämärästä kirkkauteen

siinä hämärty se omaki oleminen kun sitä oppi aina
pelkäämään, epäilemään, myrkyttymään ja myrkyttämään
oppi aina järkyttymään, uupumaan, suremaan ja itkemään
ja pelkäsi lisää silloin kun syytä ei enää ollutkaan
ja liian usein sitä vaan oli

siinä hämärty kaikki se mille itsensä pohjan oli luonut
rupesi juomaan lähteestä joka lohtua ei suonut
ja riisti itseään, uhrautui ei-minkään vuoksi
ja kaikkea jollain sairaalla tavalla rakkaudeksi luuli

siinä hämärty myöhemmin sekin miten vastaanottaa
aitoa välittämistä ja lämpöä
ja sitä epäili kaiken muun lisäksi jälleen itseään
mutta tällä kertaa epäilys ei tehnyt olosta surkeaa
vaan omat huonot ajatusmallit alkoivat vain itseäkin vituttaa

niistä peloista päästyäni kaikki kävi selkeämmäksi
ja pystyin kirkkaasti ja selkeästi näkemään
mitä kaikkea olin aiemmin joutunut kokemaan
ja pystyin vihdoin lähelleni päästämään sen
joka oli jo pelkällä olemisellaan turvaksi
eikä tehnyt olosta katalaa eikä hankalaa
ainoastaan hyvän ja onnellisen

häntä saatoin loppuelämäni rakastaa
ja tällä kertaa tiesin
mitä todellinen rakkaus tarkoittaa