sipsityttö ja naapurinmummo

kartanon perunalastut
maussa valkosipuli ja kermaviili
ovat nousseet hinnaltaan
lähes kolmeen euroon pussilta

mihin tässä maailmassa voi enää luottaa
kun ei saa enää edes omaa lohturuokaa
ostettua pullonpalautusrahoilla
koska mä en saa kotona juotua niin paljoa
että niistä hiluista saisi maltaita
ja pitääkö nekin tienestit ilmoittaa verottajalle
vai miten se oikein menee

on kyllä hirveän hankalaa tämä elämä
kun päivä päivältä on enemmän ja enemmän
kaikenlaisia sääntöjä, pykäliä, direktiivejä
hintalappuja, kaikella on hintansa
saanko vielä pestä naapurinmummon ikkunat
vai pitääkö siitäkin täyttää niitä lappuja
ja jos sellaiseen ryhdyn niin sen mummon lapsethan
ihan perintöä odotellessaan
suuttuvat ja laittavat minut maksamaan
kun niin oudosti sen mummon ympärillä vehkeilen
ja hampuusin näköisenä sen kotona siivoilen
kun ei niillä sen lapsilla riitä aika

sitten kun ne lapset, tai no aikuisiahan ne jo
ikäpyörylöiltään ovat, muuten eivät kovin kypsiä
tai kaupastakin saa kypsempiä tomaatteja
niin sitten tosiaan kun ne lapset mulle huutavat
en saa kotonakaan enää syötyä sipsejä
tai sitten joudun ostamaan euroshopperia
ja sehän on pelkkää natriumglutamaattisohjoa

kyllä on elämä niin hankalaa ja vaikeaa
käyn kyllä töissä mutta silti harmittaa
kun koko ajan joutuu enemmän kaikesta tinkimään
ja naapurinmummon vinttikomeroa siistimään
sen jälkeen kun sen lapsenlapset ovat käyneet siellä tonkimassa
vieneet mukanaan kaikkea retroa ja trendikästä

syötän mummolle sipsejä
sen mieleen nousee pula-aika
tässä me kaksi omalla tavallamme vaivaista
istumme ja katselemme taivasta
tulisikohan joku joskus ja kertoisi
ettei mikään ole oikeasti niin hankalaa
sitä odotellessa keitän lisää kahvia
ja mummo kertoilee, miten paras juttu elämässä on
kun joku kuuntelee

sitä mä yhä enenevissä määrissä teen
kun ei enää sipsipussin rahinakaan samalla tavalla kuulu
onko tähän jokin sääntö, muutos, ohjeellinen ilmaisu

on se vaan välillä niin hankalaa