hyvinvointiruno

kun elämä heittelee ja laittaa etäisyyttä
sillä on tapana yllättää
antaa kerralla roppakaupalla
pähkäiltävää

minä olen nähnyt kaikki kommervenkit
itsekin sortunut moniin
mutta näin tasapainoinen en ole koskaan ollut
ja on mahtavaa olla onnellinen

luottaa uuteen huomiseen
kuolettaa kaikki mennyt ja eilinen
olla läsnä niiden kanssa
joiden keralla kehittyy
tuntea kuiden kierto
ja herauttaa kielelle
sellaisia sanoja
joilla toinenkin elämässään edistyy

rakastan sitä
kun olemiseen on syy

Mainokset

virsi onnellisten

liian monta kertaa olen miettinyt miksi lähtisin
ehkä tällä kertaa mietinkin, miksi jäisin
sitä ei tarvitse erikseen määritellä
siihen löytyy tuki ja turva kyllä

minun karttani viettää vuorten taa
katsoo saastuneeseen maisemaan
astuu alakuloon kolmantena hetkenä
elää yleensä valheessa

mutta nyt maailma näyttää kauniilta
öljylietteestä nousevan joutsenen
siivet kantavat jälleen
ja sydämeni pakahtuu sykkyrälle
kun halkoo kantta taivaan aura kurkien
joiden siipien havinasta muodostuu
virsi onnellisten


kiitos sulle siellä ruudun takana

jo alakoulus opettaja ilmaisi huolen
et mitä jos mä lopetan kirjoittamisen
ennen kuin kuolen
mä päätin etten lopeta ikinä
ja niin siinä on käyny että
tekstiä näköjään riittää

kävin itteeni keräämässä
ja sitten tiesin entistä paremmin
mitä tahdon elämältä
se on tätä
ja tässä mä kirjoitan koska mulla on
kaksi toimivaa kättä
enkä ehkä koskaan täytä mitään
taiteellisia kriteereitä
mut tärkeintä mulle onkin että
tää virta mun päässä pääsee ulos
tässä on kaiken sen lopputulos

ja kun mä tilastoista hakusanoja selaan
vähän lisää kelaan että näille
sepustuksille kai on kysyntääkin
kun löydän oman nimeni haettujen joukosta
ja toiselta sijalta kaikki maailman
sairaudentilat ja vaikeat erot

kiitos sulle siellä ruudun takana
joka tätäkin nyt luet
ilman sua en ois mitään ja kiitos siitä
pysy mukana ja katso
mihin asti mun voimavarat riitää


irralliset lauseet

jos olisin menaisten kannessa
sitaattina olis varmaan
”olen löytänyt sisäisen rauhan”
hah!

sinä päivänä kun sen löydän
teen varmaan itsemurhan

sillä rauhaa on kun pääsee perille
eikä silloin ole enää mitään muuta
kuin aivan ihana ja täydellinen
loputon valkeus
tyhjyys, kaiken haikeus
muistot, menneisyys
tulevaisuus houretta vain
tarpeetonta ain

on paljon helpompaa
olla koko ajan vähän
vereslihalla
oman elämänsä jippuna
sillä myrskyä enteilee
aina hiljaisuus

kun lapset lakkaavat kiljumasta leikeissään
on jo kiire tai ei tuu itkusta loppua milloinkaan

vanhainkodissa keinutuoli
tyhjänä narisee
hautalehdon puista
lehdet varisee

vaan eipä ole turhaa
onni eikä autuus
jostain löytyi tähänkin syy
syy ja seuraus


ei tällä tavalla muuteta maailmaa

ei tällä tavalla muuteta maailmaa
joka pakostikin ympärillämme muuttuu
ei auta sen kohtaloon puuttuu
mut täytyy elää ennen kuin turtuu ja suuttuu
kun tajuaa miten paljon yltäkylläisyydessäkin
itseltä puuttuu

onko kukaan vielä huomannut
että luutunut oon
onko kukaan vielä nähnyt
kuinka pysähtynyt oon

mä vielä puudun
ei mikään muutu
ja silti kaikki jatkuu
maailma ei lopukaan
ei jää mikään kiinni siitä
onko jumalaa tai saatanaa

mä tarviin rakkautta
ja kaipaan kuolemaa


elämä on tässä ja nyt

luulet olevasi onnellinen
silti käytät yösi miettien
miksi lipuu elämä ohi viheltäen
korvissasi kuulet vain äänen sen
hitaasti yltyvän pauhun
sisäisen rukouksen

päivisin sä mietit
että huomenna aloitat elämäsi
että sitten kun herätyskello taas seiskalta soittaa
sä nouset ylös virkeänä, into voittaa
tai jos nyt ei just huomenna
niin ainakin sitten ensi maanantaina

ja sitten tulee se kolmastoista maanantai
etkä sä noussutkaan meditoimaan
upeita maalauksia kankaalle luomaan
etkä heittäytynytkään tyhjän huomaan
vaan sun täytyy yhä nousta koomaan
sellaiseen arkeen, josta et saa voimaa
joku sua soimaa
se ääni muuttuu jo kirskunnaksi
olet itsellesi eniten natsi

sä uskot siihen ääneen
kuin kuiskaukseen joka kertoo
että oot arvoton, ansainnut tän kaiken
ja että jokainen valintas on lopullinen
ja sä mietit joka päivä
yhä enevissä määrin
mihin suuntaan voit enää mennä
et muka osaa lentää
eikä kukaan tule sanomaan sulle koskaan
että nyt on se hetki, nyt tai ei koskaan
jos sä odotat loppuun asti
jää sun kasvoillesi kaipaava ilme

sillä mitään et saa ilmaiseksi
katso itseäsi peiliin
jos sä vielä jatkat tekosyitä
ne jäävät sun suurimmaksi saavutukseksesi
sitäkö sä haluat elämältä

ja sä luulet olevasi onnellinen
mutta se ääni sun sisälläsi tietää
että haluat, mutta etenkin tarvitset
sen muutoksen
sen muutoksen
sen muutoksen

ja se elämä on tässä ja nyt
se kuluu senkin aikaa kun sä olet estynyt
näe se nyt
elämä on tässä ja nyt


ei saa jäädä tuleen makaamaan

mulla on pitkästä aikaa sellainen olo
etten tiedä, mitä tulevaisuudelta odottaa
aiemmin oon aina tiennyt
mutta nyt täytyy mennä vaan
virran mukana
ehkä se vie mut
jonnekin parempaan

katson nämä kortit
olen vihdoinkin se joka tekee
puhuu asiaa ja tekee
etenee ja menee

eikä jää makaamaan tuleen
niin kuin on tehnyt vuosikaudet
tässä olen ja tästä nousen
enkä jää tänne
hetkeksikään ihmettelemään
elämää sen enempää
vaan keskityn tekemään
jokaisesta hetkestä
edes jollain tasolla
kaiken arvoista

siihen on vielä pitkä matka
mutta jo nyt on oloni auvoinen
mitä saa kun on onnellinen

se tuo täydellisen vapauden