maailmanloppua odotellessa

uusi päivä koittaa
yrittää sanoa jotain
horisontista päälle sylkee
kirkkaus sokaisee

pitäisikö jo
pitäisiköhän
lohduttautua
uskoa niitä jotka sanovat
että on vielä toivoa

että kaikki eivät ole vielä palaneet
ikkunoidensa takana kiinni seiniensä väliin
että on vielä aika jossain
ihmisiä, joiden silmissä
vilistää elämä vielä
eikä pelko rajoita heitä

niin kuin se ravistelee minua

ehkä me pääsemme vielä pakoon
ehkä ei ole mitään paikkaa
sitä voi ikiajoiksi miettiä
mitä tehty on vikaan

jossakin vielä
lisää toivoa kuolee
miksi kukaan haluaa elää
kun täällä kuitenkin

vain kuolee

Mainokset

en mennyt nukkumaan

eräänä päivänä
tuli päivä
jona en mennyt nukkumaan
valvoin päivien yli
näin jotain erilaisempaa
tunsin tavalla taivaan
käsissäni oli ruostunutta hiekkaa
ja paperista viinilaseja useita

ja sä katsoit niin monin sanoin
sanoit että täytyy vielä yrittää
että on noustava kun on päästävä yli
kosketit varovasti mutta se sattui
sanoit että kaikesta voi päästä yli

mutta se sattui

sinun oli syli
ja minunkin
mutta nyt se syli on tyhjä
se on kylmä ja vaikka huutaa
ei mistään saa oikeutusta
ei ole olemassa mitään sellaista
maailmaa jossa kaikki olisi ymmärrettävää

mä vihaan tätä maailmaa
vihaan sitä miten en pääse siitä yli
vihaan sitä että heitän kiviä ikkunoihin
vihaan sitä että varastan ostokseni
vihaan sitä että joku muu jossain on kai onnellinen
joku muu selviytyy
kun minä saatana en

lohkareet murtuvat vielä lisää
älä sano mitään
älä jooko sano mitään
koska minä en selviä vielä
en tänään
nukahdan sitten kun on hyvin
valvon ikuisesti


hän on mennyt pois

sä makaat siinä
missä hänen paikkansa on
sä olet siinä
etkö ole yhtään onneton

olen tuntenut kaiken
nähnyt ja pelännyt
ja nyt hän on mennyt
hän on mennyt pois

sä pidät musta kii
mutta mun sydämeni
on jo jäätynyt
palasiksi hajonnut
se on mennyt sirpaleiksi
sirpaleiksi hajonnut

kyllä kaikki joskus kai asettuu
ehkä sä jaksat odottaa
jos sun on helpompi niin

mutta hän on mennyt pois
ja kaikkeus hänen jäljiltään
tyhjyyttä soi
anteeksi ettei
minusta
ollut
enempään

anna anteeksi