valon lapsi

yhä yö yskii ylle
yhä pelkään
metsää
varjoja
petoa

yhä ylleni lankeaa
yöllisiä uupumuksen
ylettömyyksiä
enkä yletä ravistamaan niitä mielestäni
en uskalla, en saata

yhä valtavasti järkyn
jos jossain epäkohdan mä nään
yhä sammuu sisältäni liekki
yhä enemmän mua itkettää
yhä liikoja toivon ja odotan
yhä enemmän itseäni hajotan

mutta se kaikki kuuluu asiaan
kun yksin kulkee itsensä kanssa pimeään
kyllä kai se joskus helpottaa

valon lapsi oon

Mainokset


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s