intohimomurha
Julkaistu: helmikuu 21, 2014 Kategoria(t): muut | Tags: proosa 2 kommenttiasanat sojottavat silmistä
risuaidat
päättyvän lauseen kaiku kuuluu
jostain etäältä kovin kauan
uitan unelmiani veneen reunasta
vapa vapisee
eikä sammunutkaan aurinko
vaikka katveesta kiskoni hain
tutkimusmatka mielen ääriin
jatkuu kun kuolema vierellä häärii
ja himmennyttää hiljaisuudeksi
tavujen vyöryn
sanat hiipivät vielä silloinkin
kun tähdet sammuvat ja saapuu loputon yö
silloin vielä kuulen niitä
enkä oikein koskaan unohda
vedenpinnassa häilyviä kasvoja
Mainokset
todella kaunis. pysähdyin.
kiitos kommentista, ihana kuulla.