suuren johtajan varjossa

suuren johtajan varjossa
vähäisessä valossa loistan
ketjureaktiona hengitän
ja pidän silmät poissa
vielä vartoo heijastukseni
äärettömyyden paloa ovelta
huomioita kaipuusta, menneestä
ja siitä mitä on olla

niin kovin viaton vielä
niin vähän elämään tottunut
niin monista haaveista haalistuneista
itselleen kevään kutonut

ja minä laulaisin lauluja menetyksestä
mutten ole koskaan menettänyt mitään
jokainen soluni muistaa kaiken
jokainen yksittäinen maailma muun

eikä kukaan voi nousta mun tielle
sanoa ettei tämä nyt käy
minä vähäisestä virrastakin
omani suistoksi teen

ja minä laulaisin lauluja menetyksestä
mutten ole koskaan menettänyt mitään
enkä koskaan unohda sanojasikaan
kun suuri johtaja jätti kaiken varjoonsa

Mainokset


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s