hämärästä kirkkauteen

siinä hämärty se omaki oleminen kun sitä oppi aina
pelkäämään, epäilemään, myrkyttymään ja myrkyttämään
oppi aina järkyttymään, uupumaan, suremaan ja itkemään
ja pelkäsi lisää silloin kun syytä ei enää ollutkaan
ja liian usein sitä vaan oli

siinä hämärty kaikki se mille itsensä pohjan oli luonut
rupesi juomaan lähteestä joka lohtua ei suonut
ja riisti itseään, uhrautui ei-minkään vuoksi
ja kaikkea jollain sairaalla tavalla rakkaudeksi luuli

siinä hämärty myöhemmin sekin miten vastaanottaa
aitoa välittämistä ja lämpöä
ja sitä epäili kaiken muun lisäksi jälleen itseään
mutta tällä kertaa epäilys ei tehnyt olosta surkeaa
vaan omat huonot ajatusmallit alkoivat vain itseäkin vituttaa

niistä peloista päästyäni kaikki kävi selkeämmäksi
ja pystyin kirkkaasti ja selkeästi näkemään
mitä kaikkea olin aiemmin joutunut kokemaan
ja pystyin vihdoin lähelleni päästämään sen
joka oli jo pelkällä olemisellaan turvaksi
eikä tehnyt olosta katalaa eikä hankalaa
ainoastaan hyvän ja onnellisen

häntä saatoin loppuelämäni rakastaa
ja tällä kertaa tiesin
mitä todellinen rakkaus tarkoittaa

Mainokset


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s