pelon maantiede

tunnelmat jäätyvät pakkaseksi
kuumuus vaihtuu vilunväreiksi
onnellisuus peloksi
ja riemu lamaantumiseksi

kun sut kävelemässä näen
tietä ylittämässä sen omistaen
silloin tiedän että jokin yhä
vereni saa seisaantumaan

ja pelkään sitä hetkeä
kun me kohdataan
silmä silmästä
ja tarvitsen turvaa ja tukea
kestääkseni kaikkia niitä ukaaseja

mene pois
mene pois
tämä kaupunki on tänäänkin liikaa
mene pois

Mainokset


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s