avanto

jäät rysähtävät rikki allani
avanto näyttää haurauteni
sujahdan pohjaan
uin merenneitojen kanssa
valo mua pintaan ohjaa
mä en halua nousta
älkää pakottako mua pois täältä

jään alta pilkistävät kasvot
niillä on katse eksyneen
sellainen joka pakahduttaa
heistä jokaisen

ne kasvot kuuluivat hänelle
jonka iho pakahtui
kun kylmä lävisti kaiken

ja kohisi hetkissä ikuisuus

Mainokset


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s