ironian paradoksi

jos kaikki tarkoittaa kaikille kaikkea
eikä mikään kenellekään mitään
niin mistä kohti ironiaa pitäisi
kaivaa se kaikkeuden totuus
ja kun totuuttakaan ei ole olemassa
ainakaan jos kuuntelee humanisteja
niin miten tästä kaikesta
oikein pitäisi selvitä järjissään

onnellisia lienevätkin ne
jotka epävarmuuteen tottuvat
jotka kestävät sen että
pysyvää on vain muutos
ja ne jotka sopeutuvat
vaikka olisi jostain puutos

lukeudunko minä kenties heihin
sen kai vain aika näyttää

Mainokset


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s