laastari avohaavassa

olit se laastari
jonka painoin avohaavaani
ei riittänyt että sinussa oli
aloe veraa ja pehmeät villat
mä olin itseni kanssa kilpasilla
mutta siinä rytäkässä vuodin kuiviin

ja mä saatan sanoa sen useamman kerran
että susta välitin hetken verran
mutta joka kerran
se on valheena yhtä kaunis ja haikee

olit se mestari
jonka oppeja vastaan kapinoin
vaikka yritin kiinnostua
en nähnyt mitään sinussa

ja nyt voit olla vihainen
katkeroitua ja etäinen
ja kai mä ymmärränkin sen
mutta en tunne mitään
etkä sä saa mua mitenkään tuntemaan mitään
et enää ikinä

Mainokset


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s