kaukaisuudessa

vaaleus, kalpeus
haalea kuulaus
notkeana polvet
kaukaisuudessa kolina
kutsun tuo sinne
missä lämpö käy luo

eikä mun tarvitse koskaan pelätä
omiin vainoharhoihini herätä
vierellä posliiniastia
täynnä pikkutavaraa
kaiken kätkee, paljon salaa
mutta löytää aina kotiin varmaan

kun sadut päättyvät kauniiseen arkeen
onnen harhaan
ei ole kiire mihinkään
jää vielä vähäksi aikaa

Mainokset


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s