akku lopussa

soitellaan, sanot
etkä soita koskaan
aamulla jo huomasin
kuinka sinne loskaan katosit
et paljon sanonut ihmeitä
etkä katsonut silmiin
voi meitä

mä pidän puhelinta tuossa vieressä
ihan siltä varalta
että vahingossa vaikka
sun kätes mun nimen ylle etsiytyy

mutta et sä soita
hiljaista on
olen jo väsynyt
katsomaan ulos
siltä varalta
että sattuisit
kävelemään kadulla

ja jokainen vihreä auto
kääntää mun pään
miksen kysynyt edes sun nimeä
tällaisia kohtaamisia kun
tapahtuu kerran vuosisadassa

ehkä vielä jonain päivänä
mutta mieluummin ennen kuin
mun akku loppuu

Advertisements


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s