minä pyöräilin

ambulanssi dopplereineen
ohi ajaa hetkittäin
en vielä tiedä
mitä edessä on
pyörällä kun meen

kelloa kilkuttaessani
jokin liikahtaa sisälläni
keltapunaista nauhaa
ympärillä meidän talon
onko joku sytyttänyt pihaan valon

paljon ihmisiä
kaikilla vakava katse
en vielä ymmärrä
mitä varten

kunnes isän lattialla nään
makaavan äiti sylissään
molemmat punaisissaan
eikä katseessa enää ketään

mitä toivoimmekaan elämältä
sitä en enää ymmärrä
mä ehkä katoan täältä
tämä on liian raskasta
antakaa mun olla

Advertisements


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s