ruhotytön lihapuheet

mä painan veitsen vasten ihoa
annan sen upota syvälle
veri virtaa
se on kaunista
tää on mun kehoni
ja sitä juuri niin satutan
kuin milloinkin sattuu tuntumaan

raskausarvet
häpykarvat
erinäiset eritteet
selluliitti perseessä
ne ovat kaikki minussa
tässä ihossa

ajoin lapsena pulkalla puuhun
otin siitä jäljen mun otsaan
viilsin teininä auki ranteeni
siitä kasvoi arpeni
tuossa oli ennen lävistys
ja tuohon painui rokotus

mustelmilla aina oon
rupia puskee lisää
päänahkassa on töhnää
ja oon kyltynyt

fiskarssit kädessä
näytän itselleni
kuka täällä määrää
minä, minä

eikä yksikään tunne niin suureksi saa kasvaa
ettei tämä siihen autakaan
veri valuu, virtaa
haaroista suoraan
kuukupin vetelään suojaan
ja käsivarteen piirtyy jana
suoraan palovamman päälle
arpia saan lisää

tämä on mun vartaloni
kertakäyttöinen varteni
sen täytän viilloin, arvin
tämä on keinoista varmin
olla kontrollissa
eikä tarvitse pelätä
että kukaan voisi viedä minulta
tätä itsetuhoa
koska kaiken peitän eikä kukaan näe
syvällä hohkaa pimeä

Advertisements


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s