säälittävän naisen rooli

olen jo aivan harhainen
on ajatus tämä liian varhainen
kyllä hän vielä kotiin palaa
kun oikein toivon
ja uskon salaa

kyllä hän vielä muuttuu
kun huomaa, että hänen elämästään
jotain puuttuu
hän rakastaa mua kyllä
pelkää vain kaiken täydellisyyttä
eikö niin?

kyllä hän tulee vielä
oon laittanut hyvää ruokaa ja
vaihtanut verhot ja lakanat
ja viikannut hänen paitansa
ja rakastanut häntä aina
ja kertonut hälle sen itsekin
kirjoittanut runoja
ja vihellellyt iltaisin
ratsastanut hänen päällään
ja kuunnellut huoliaan

hänellä on nyt vain vähän vaikeaa
kyllä mä sen ymmärrän
päiviä tekee hän pitkiä
tienaa rahat viskeihinsä
ja reissuihin poikien kaa
kyllä mä täällä kotona odotan
koska kyllähän sitä pitää mennä kun on nuori

kyllä hän mua rakastaa
niin kuin ei ole ketään ennen mua koskaan rakastanut
vihaa mua vähemmän kuin yhtäkään muuta
sillä vihaa hällä on sisällään
sen minäkin nään
mutta kun annan aikaa
hän varmasti palaa
ja voin mä hänet taas rakastaa kokonaiseksi
jos hän antaa siihen mulle luvan

rakennan meille onnellisuuden tuvan
jos hän tahtoo niin