juoni tiivistyy

uusille ihmisille mä sanon aina
tervetuloa hahmoksi mun kirjaan
osa kavahtaa
osa ei ota tosissaan
ja ne, joiden roolina on kuolla
niille en sano mitään

joillekin niistä kun käy tarinoissani niin
että

puukotan sua korvaan
teen nitojalla sarveiskalvoosi reiän
ompelen nielusi kiinni
ja limakalvot vedän silppurista läpi

kynsiesi alle
viillän aivan pienet viivat
huuliisi isken kaksisataa neulaa
päänahkaasi kiristän pihdeillä
ripsiäsi silitän kynttilöillä
valutan steariinia sun sieraimista sisään

menkkaverellä maalaan sun otsaan hakaristin
näetsä, mulla on kädessäni pistin
mä näen sun silmissäsi katseen
lasittuneen ja aivan lamaantuneen
kai sä tiedät
mihin tämä vielä johtaa

brutaaliin kahdenkeskiseen tilaan
jossa sinun osasi on kärsiä
ja minä sua lyön
niin kuin olisin aina
vain sitä halunnut
keksin kaikki maailman keinot
murentaa sinut nyt
isken, pistän, isken
hakkaan ja lyön
kunnes kimmeltää hurme
jäljellä vain yö

aamun sarastaessa mä heitän ruumistasi vielä
mädäntyneillä tomaateilla
ja päästän rotat vapaaksi

kannattaa siis vielä harkita
kuinka haluat
minua kohdella
tervetuloa mun elämään