kaipaava sydän

joskus mietin
et vedän tota mailalla päähän
ja nauran vielä perään
mut sit vaan itseni kerään
ja mietin, et mistä se johtuu
et toisiin ei vaan totu
mistä se kumpuaa
et kun sattuu
niin ei voi puhaltaa
vaan täytyy sivaltaa
itseään ja koko maailmaa

kauheeta humanistipaskaa
jos mä oon filantropinen misantrooppi
niin ketä mä voin muka rakastaa
kun lähes jokainen naama, jonka kohtaan
alkaa vaan vituttaa

mut samalla mua surettaa
ku mun rintalastan alla olis vielä tilaa
ja haluun rakastaa
vaapun ikävästä ja riudun surusta
kaikkea salaa
ulospäin oon koominen utopia
ristiriitainen ja yliherkkä
mut kaiken tän alla
sykkii kuitenkin kaipaava sydän


ihminen 2.0.

oi vitsi että ootkin ihana
sulla on niin paljon kavereita
ja oot oikein tunnettu mielipidevaikuttaja

siellä sä kokkaat sun ihanassa kodissa
siivoot ja käyt lenkillä
sen kaiken jaat koko maailman kanssa
vaikkei ketään oikein kiinnosta

ja sit ku maailmalla tapahtuu jotain
sä luet otsikot ja lähet sotaan
heität argumenttia kuin vanha tekijä
vaikka mun silmissä oot vaan nolo pätijä

sellainen pakonomainen juttu on sulla päässä
että jos teet jotain, sen pitää näkyä
jos sulla on tavaraa, suhde
ne varmaan häviää, jos et niitä mainosta
jatkuvasti, joka päivä

tajuutsä urpo, tossa ei oo mitään järkee
susta ei tuu tolla tavalla tärkee
elämä on raadollista
opin sen susta
meistä kaikista

mun näytöllä kirjaimet vilkkuu
ja elämä unohtuu
ehkä se on tän ajan pandemia
et mikään ei oo ku valhetta


tahdosta

kuinka monta valintaa uskallat jättää tänään tekemättä
kuinka monta kyyneltä jätät itkemättä
kuinka monta pettymystä nielet
kuinka paljon vihaa patoat
kuinka paljon siedät ennen kuin ratkeat

kuinka kauan aiot katsoa vierestä kun muut elävät
ja sinä se vain istut ikkunan takana
ja koko ajan odotat
että jokin voima tarttuis suhunkin kii
heittäis sut elämään ja näyttäis valoa
liekinheittimetkään eivät lohduta
jos ei löydy tahtoa

jos et kestä, niin katoat
jossain vaiheessa
siitä tulee sun oma valinta

kuinka monta päivää aiot vielä pelätä elämää?


kaikki laitteet

ei paljoo tarvii ostaa lippuja huvipuistoon
kun kotoakin löytyy kaikki laitteet
viime aikoina elämä on ollut
pelkkää kummitusjunaa

uudestaan ja uudestaan
ei se vie mua mihinkään

sama kelmeä naama
hokemassa pelkkää tyhjää
päässä viha kohisee
en tunne sua yhtään

uudestaan ja uudestaan
mä ostan vaan hattaraa
valokuvakopissa me vielä hymyillään
vuoristoradassa huudan ikävää

uudestaan ja uudestaan
se ei vie mua mihinkään